Tampere Goth City -osa 1: Miksi tällaisia muistelmia tarvitaan

 

Tampere Goth City

-osa 1: Miksi tällaisia muistelmia tarvitaan.

Olen jo reilut parikymmentä vuotta tuskaillut kun suomalaisesta goottirockista ei ole liiemmin kirjoitettu kunnollisia syväluotaavia historiikkeja tai bändien biografioita. Edes pioneereista tärkein, Musta Paraati ei ole vielä saanut omaa kirjaa vaikka monesta monesta muusta artistista on ilmestynyt hyllymetreittäin tarinaa.

Jaska Filppulan omaeläkerrallinen romaani Me ei oltu valtaosaa (Like) kertoo Koskenkorvalta kotoisin olleen goottinuoren tarinaa 80-luvun alkuvuosien pikkukaupungissa, yleistaiteilija Pete Europan Helsinki 1984 - Yön olennot ja uusi aalto (SKS Kirjat), Kjell Westön ja Sari Poijärven Kasari (Otava) ja Miska Rantasen Lepakkoluola (WSOY) avaavat muun materiaalin ohessa pienen vilauksen lähinnä pääkaupunkiseudun goottien elämästä, mutta erityisesti tamperelainen näkökulma alakulttuurin kehitykseen loistaa poissaolollaan.

Mika Saastamoisen Parasta lapsille -Suomipunk 1977-1984 (Johnny Kniga) teoksessa on haastateltu Kuolleet Kukat- ja Pyhät Nuket- soittajia, Pyhät Nuket -kitaristi Rike Jokelan muisteluita löytyy muutaman sivun verran kirjasta Vuonna 85 (Siltala) ja Mikko Mattlarin Synteettinen Suomi (Svart Records) kertoo pikakelauksella Advanced Artin tarinan, mutta muutoin ei kansien väliin ole paikallista post punk- ja goottihistoriaa saatu.

Koska minä en ole esimerkiksi kuuluisa muusikko tai tunnettu pääkaupunkiseudun kulttuurivaikuttaja, tuskin muistelmilleni löytyisi rahakukkaroa avaavaa kustantajaa eikä minun mietteeni tietenkään mitään ehdotonta auktoriteettia muutenkaan edusta, mutta on kuitenkin aikalaiskertomusta ja haluaisin omalta osaltani korjata puutetta Tampereen goottien, futujen, uusromantikkojen ja koko muun mustahuulien scenen historioimisessa.

Kuten Lumouksen ohjelmatarjonnassakin, lasken samaan goottisceneen laajasti katsottuna niin goottirock-, post punk-, industrial-, dark wave-, death rock-, dark electro- kuin EBM-artistitkin, siksi varhaiset futuristien ja uusromantikkojen jutut kuuluvat olennaisena osana näihin muisteluihin. Metallit jätän suosiolla muille tarinoitavaksi, koska varsinkaan 80-luvun maailmassa nuo kaksi musiikkityyliä eivät mahtuneet millään kohtaa samalle kartalle keskenään. Koitan samalla kertoa myös muista aiheeseen liittyvistä asioista, pienlehdistä radio-ohjelmiin, alan kaupoista, klubielämästä ja levy-yhtiöistä.

Koska näille kertomuksille ei taida löytyä julkaisijaa kirjamuodossa, päädyin ratkaisuun raapustaa tarinoita tänne Gothic Events Finlandin sivuille. Ainakin alkuun keskityn vain Tampereen tapahtumiin scenen varhaisvuosista 1980- ja 1990-lukujen taitteeseen asti. Ehkä joskus aikanaan jatketaan tarinaa myöhemmille vuosikymmenille, tärkeintä on nyt saada projekti alulle. Olen tätä varten haastatellut myös muita ihmisiä jotka olivat tuolloin mukana toiminnassa. Koitan myöhempiin tarinoihin haastatella lisää tuon aikakauden vaikuttajia ja muusikoita.

Näin minä asiat näin ja koin...

-Jyrki Witch