Lumous Gothic Festival 2001-2020
- osa 23
Kesän 2005 festivaalin organisointi oli paria edellistä vuotta helpompaa, koska olin muuttanut takaisin Suomeen ja järjestävän ryhmän kokoontumisiin löytyi helpommin kaikille sopivia ajankohtia.
Edellisen vuoden loppuunmyyty lauantai-ilta mielessä, kasvoi järjestävän ryhmän ruokahalu syödessä ja Lumous alkoi vähitellen päästä täyteen kukoistukseen myös tapahtumien määrän osalta. Vuonna 2005 Lumous Gothic Festival oli ensimmäistä kertaa nelipäiväinen tapahtuma, kun torstaille saatiin Vastavirralle Katakombi-klubin deathrockiin, post punkkiin ja kitarapainotteiseen goottirockiin painottuneet Lumous warm up -bileet. Esiintyjinä Vastavirran lavalla nähtiin Angelica Kult ja Mesmer.
Perjantain aloituksesta vastasi Schattenin väki, joka oli organisoinut ravintola Laternan alakerrassa sijainneeseen Kahvila Valoon Kimmo Koivusen "Mustan sävyjä" -valokuvanäyttelyn.
Yo-talo jäi keikkapaikkana pois ja kaikki päätapahtumat siirtyivät nyt Klubille. Tämä helpotti festarin logistiikkaa, kun styrkkareita ja muuta infraa ei tarvinnut siirrellä kesken viikonlopun ympäri kaupunkia. Tässä vaiheessa Lumouksessa ei ollut vielä erillistä Dark Market -aluetta Vapriikissa, vaan vaate- ja levymyyntiä oli tarjolla muun iltaohjelman yhteydessä Klubilla. Myös tässä mielessä keikkojen siirtäminen yhteen tapahtumapaikkaan helpotti myyjien tilannetta, kun kojuja ei tarvinnut purkaa perjantain päätteeksi ja pystyttää uudestaan seuraavana päivänä.
Klubin perjantai-illassa ensimmäisenä lavalle nousi Syksyn synkin sävel -kilpailun voittaja, tamperelainen goottibändi The Mimic.
Ulkomaiset kiinnitykset saapuivat Englannista. Midnight Configuration ja Pro-Jekt kuuluivat molemmat Nightbreed Recordingsin artisteihin ja olin tuonut Midnight Configurationin Suomeen jo kahdesti aiemminkin, ihan kokonaisille kiertueille vuosina 1997 ja 1999. Kumpikin yhtye oli ollut myös Two Witchesin lämppärinä Englannin kiertueilla, joten yhteydenpito oli sujuvaa ja diileihin päästiin helposti. Pro-Jektista tuli sitten muutaman vuoden ajaksi vakituinen vierailija Tampereen klubeilla, esiiintyen Lumouksen jälkeen niin Yo-talolla kuin Dog's Homessakin.
Lauantaina Schatten järjesti jo perinteeksi muodostuneen Die Dunkle Seereise -risteilyn Pyhäjärvellä, esiintyjänä industrialia soittanut Kauneus ja terveys, sekä levymusiikista vastanneet Schattenin DJ:t.
Niille, jotka eivät halunneet lähteä vesille, oli järjestetty keikka Sputnikiin. Bändinä brittiläinen, uudempaa lähestymiskulmaa goottisoundeihin edustanut Neon Zoo, joka yhdisteli electronic-industrial-dance crossoveriaan goottirockiin ja pop-sävyihin. Omien sanojensa mukaan tyylinä oli "NIN meets Depeche Mode". Yhtyeen debyyttialbumi Heaven Sin oli juuri ilmestynyt Englannissa. Neon Zoon lisäksi musiikkitarjontaa täydensivät Lumouksen vakituiset DJ:t.
Schattenin risteilyltä ja Sputnikista siirryttiin illan päätteeksi jälleen Klubille. Cyberware -levy-yhtiön Carri oli buukannut pääesiintyjäksi Out of Linelle levyttäneen hollantilaisen Angels & Agonyn. Yhtye oli julkaissut debyyttialbuminsa Eternity vuonna 2001, mutta varsinainen läpimurto tapahtui vuoden 2004 albumilla Avatar. Hyvin yhtyeen EBM:stä ja future popista vaikutteita imenyt synapoppi lauantai-illassa väkeä onnistui tanssittamaan.
Ajankohtainen oli myös ensimmäisenä esiintynyt ruotsalainen The Protagonist. Upea, modernia klassista ja dark ambient-soundimaailmaa yhdistellyt debyyttialbuminsa A Rebours (Cold Meat Industry, 1998) oli vihdoin saanut jatkoa vuonna 2005 julkaistujen Interim-CD maxin ja täysimittaisen Songs Of Experiencen muodossa.
The Protagonistin tarina onkin jo kerrottu näiden muistelmien aiemmissa osissa, mutta tässä vielä lyhyesti tapahtumien kulku.
Ruotsalaiset olivat saapuneet Klubille ja Two Witches viimeisteli juuri omaa soundcheckiaan. The Protagonistin väki alkoi tiedustella pyydetyn backlinen perään ja minä osoitin kädelläni laitenippua, jonka päällä oli bändin nimellä varustettu paperilappu. Sitten seurasi yleinen hämmennys.
Esittelin saamaani tekniikkaraideria ja selvisi, että jostain syystä raiderin alkuosa ei ollut tullut perille minulle asti (mikäli muistan oikein, raideri oli lähetetty alunperin faxilla) ja siitä tosiaan puuttui kokonaan rummut. Illan pääesiintyjällä oli toki rummut, mutta niistä ei löytynyt kaikkea The Protagonistin tarvitsemaa sälää ja koska oma bändini toimi noihin aikoihin Berliinistä käsin, ylimääräisiä rumputarvikkeita olisi ollut mahdoton lähteä etsiskelemään myöskään meidän treenikseltä.
Ovien aukeamiseen oli reilu tunti aikaa ja soundcheckit siis osin tekemättä. Sitten panikoitiin, heilutettiin käsiä ja juostiin ympyrää. Klubin oma, eli maailman paras tekniikkaryhmäkin tuli apuun ja parhaimmillaan meitä käveli Klubin ja Telakan välisellä aukealla kolme ihmistä puhelimet korvalla koittaen soittaa läpi kaikki mahdolliset tutut rumpalit.
Onneksi paikalla oli myös Klubin oma äänimies Peve Hämäläinen ja miehen uskomaton kyky järjestää ihan mitä vaan tarvittavaa härpäkettä (kyseistä taitoa on useampi orkesteri joutunut vuosien mittaan hyödyntämään). Kun kaikki kontaktit oli käyty läpi, Peve muisti, että Telakan vintillä oli joku sekalainen setti vanhoja rumpukamoja. Ne sitten käytiin tonkimassa läpi ja sieltähän ne loputkin rumputarpeet sitten saatiin kasaan, pikainen soundcheck alkoi muutamaa minuuttia ennen yhdeksää ja ovet saatiin auki suunnilleen ajallaan.
Tarina löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://gothiceventsfinland.blogspot.com/2022/02/lumous-gothic-festival-2001-2020-osa-7.html
Two Witches oli muuttanut kolme vuotta aiemmin Berliiniin, eikä ollut soittanut Suomessa yhtään keikkaa sitten kevään 2002. Bändi oli myös siinä mielessä kansainvälistynyt, että kokoonpanoon oli liittynyt saksalainen basisti Anke ja ääniteknikko Jurgen. Tulishowsta vastannutta Jesse Karhua ja minua lukuun ottamatta muu bändi myös asui edelleen Saksassa. Yhtye oli alkuvuodesta 2005 myös julkaisut uuden Saints & Sinners -tupla-albumin. Muutenkin pidin buukkauksissa sen linjan, että oman bändin lisäsin ohjelmistoon vain silloin, kun se oli ajankohtaista levyjulkaisujen osalta.
Allakan otsikko nauratti kovasti. Onneksi pahimmat vuodet saatananpalvontasyytteineen olivat todellisuudessa jo takanapäin. Vielä Lumouksen alkuaikoina tätäkin asiaa oli käsitelty paikallislehtien yleisönosastoilla, syyttäen tapahtumaa saatananpalvojien kokoontumisajoiksi ja kertaalleen Schattenin Kaitsu ja minä kävimme Laukontorin satamassa keskustelua valokuvaajien kanssa, niin itse kuvaamistilanteesta kuin kuvien julkisesta käytöstä, kun olivat tulleet ottamaan koulutunteja varten kuvamateriaalia ”saatananpalvojien risteilystä.”
Näihin aikoihin media alkoi yleisestikin kiinnittää Lumoukseen enemmän huomiota. Kun pitkän viikonlopun ajan Tampereen katukuvan täyttää näyttävä ja värikäs ryhmä, niin asia sai vihdoin myös kunnolla palstatilaa paikallislehdissä. Toki ”gootti” oli tuohon aikaan terminä muutenkin enemmän esillä mediassa. Tiedottajamme Marjo Kreku sai sitten vastailla ahkerasti paikallislehtien kysymyksiin.
Sunnuntaina aamupäivällä saimme bändin kesken idean soittaa ylimääräinen akustinen Two Witches -keikka piknikin yhteydessä Näsinpuistossa. Lainasimme kavereilta akustiset kitarat ja sitten vaan kaikille yllätyksenä suuntasimme Näsinpuistoon soittamaan omia ja lainabiisejä. Olin jo edellisenä kesänä pohtinut, että piknikille olisi hyvä saada jotain ohjelmaa. Koitimme lisäksi innostaa väkeä karaoketyyliin laulamaan biisejä, mutta valitettavasti kukaan ei kuitenkaan uskaltautunut kanssamme esiintymään.
Rentotunnelmaiseksi mainostettu The End -klubi Rusty Angelissä oli... niin no, rento ja ehkä jopa hieman päihtynyt tapa päättää hieno viikonloppu. The Endissä nähtiin myös viikonlopun toinen akustinen yllätyskeikka, tällä kertaa asiasta yllättyivät myös järjestäjät. Suruaika -orkesterin Matthew ja Henkka päätyivät esittämään Rusty Angelin biljardihuoneessa akustisesti mm. Killing Joken tuotantoa, mutta laulukielenä oli suomi.
Viikonlopun pidennyttyä nelipäiväiseksi ja tapahtumien määrän lisäännyttyä, kasvoi myös Lumouksen kokonaiskävijämäärä yhteensä 1700 vierailijaan festivaalin aikana. Tästä alkoi Lumouksen suosion huippuvuosien putki, jatkuen vielä seuraavalle vuosikymmenelle.
-Jyrki Witch, marraskuussa 2025










No comments:
Post a Comment