22.05.2023 The Mission (UK), Tavastia, Helsinki

22.05.2023 The Mission (UK), Tavastia, Helsinki

Harvoin, jos koskaan, on joutunut odottamaan minkään aktiivisesti toimivan artistin uutta vierailua Suomessa, sekä alkuperäisen keikan toteutumista näin pitkään. Olin eturivissä Provinssirockissa 1990, kun englantilainen The Mission esiintyi ensimmäisen kerran maassamme. Yhtye oli tuolloin suosionsa huipulla. Yhtyeen kolmas (tai The First Chapterin laskentatavasta riippuen neljäs) studioalbumi Carved in Sand oli julkaistu saman vuoden tammikuussa ja levy nousi Brittien virallisella listalla sijalle 7, myyden kultalevyyn oikeuttavat määrät.

Provinssirockissa esiintyi kuitenkin kiertue-elämän varjopuoliakin nähnyt orkesteri. Alkuperäinen kitaristi Simon Hinkler oli jättänyt yhtyeen kesken rundin ja Suomessa soolokitaristina tuurasi yhtyeen kitarateknikko ja vahvistuksena oli lisäksi kakkoskitaristi Tim Bricheno (ex- All About Eve ja sittemmin The Sisters of Mercy). Tuolloin otsikoihin nousi myös orkesterin jäsenten päihtynyt elämöinti sekä festivaalin alueella että myöhemmin hotellissa.

Vaikka olin tuon jälkeen nähnyt yhtyeen vuosien mittaan toistakymmentä kertaa vaihtelevilla kokoonpanoilla eri puolilla Eurooppaa, olin innoissani yhtyeen toisesta vierailusta Suomeen. Varsinkin alkuperäinen idea kahdesta peräkkäisestä keikasta, joissa esitettäisiin keskenään erilaiset setit (ensimmäisellä oli tarkoitus kuulla valikoituja biisejä parittomalla järjestysnumerolla ilmestyneiltä albumeilta ja jälkimmäisellä puolestaan parillisilla järjestysnumeroilla ilmestyneiltä levyiltä). Hieno idea, vähän samankaltainen kuin kuin helmi-maaliskuussa 2008 näkemäni neljä Lontoon Shepherds Bushin keikkaa, jolloin The Mission soitti neljän ensimmäisen levynsä materiaalit, albumi kerrallaan, peräkkäisinä iltoina ja lopuksi vielä the best of-setin neljäntenä iltana. Tuolloin myös Simon Hinkler palasi vihdoin takaisin The Missionin riveihin.

Tavastian tuplakeikan piti järjestyä alunperin keväällä 2020, mutta sitten iski korona ja kolmenkymmenen vuoden odotus piteni vielä vuodella. Nopeasti selvisi myös, että tuplakeikan sijaan nähdäänkin vain yksi keikka ja normaali setti, ajankohdaksi ilmoitettiin kevät 2021. Koronan pidettyä maapalloa otteessaan seuraavanakin keväänä, siirtyi keikka jälleen ja taas vuodella eteenpäin. Eikä tuo keväälle 2022 ajoitettu kolmaskaan kerta vielä onnistunut, joten The Mission nousi vihdoin Tavastian lauteille vasta toukokuussa 2023.

Introna kuultiin tietenkin Tadeusz (1912-1988) ja lopulta The Mission vuosimallia 2023 käveli lavalle. Uusi rumpali oli muita soittajia nuorempaa vuosikertaa, mutta tärkeintä oli nähdä yhtyeen alkuperäinen eturivi Wayne Hussey (laulu ja kitara), Craig Adams (basso ja taustalaulu) ja Simon Hinkler (kitara) yhdessä soittamassa. Ja hyvin soitto kulki, yhtye oli energisessä kunnossa ja näytti nauttivan keikasta. Olen valitettavasti joskus nähnyt The Missionilta huonompiakin vetoja.

Kuten oletettua, settilistan osalta yhtye hyppäsi suoraan syvään päätyyn. Aloituksena Beyond the Pale, sitä seurasi Hands Across the Ocean ja upea Severina. Setin uusimpaan biisiin, Another Fall From Grace-albumin hittiin Met-Amor-Phosis odottelin hieman Ville Valoa vierailemaan, kun mies laulaa taustoja myös levyllä, mutta tällaista ei valitettavasti nähty. Wayne muisti kuitenkin mainita yleisölle Villen osuudesta biisin studioversiolla.

Ja hittiputki jatkui... Garden of Delight, Stay With Me, Like a Child Again, Butterfly on a Wheel, Wasteland ja niin edespäin. Varsinaisen setin päätti lopulta Carved in Sandilta lohkaistu sinkkubiisi Deliverance.

Ensimmäisen encoren muodosti kolmikko Swoon, Belief ja The Crystal Ocean. Toisen encoren aluksi Wayne soitti puoliakustisella 12-kielisellä hieman rujosoundisen version aiheesta Lovely ja muun bändin päästyä lavalle kuultiin vielä Love Me To Death ja huipentumana Tower of Strength, jonka aikana nähtiin tietenkin yleisön puolella ihmistorni (johon Tavastian henkilökunta meinasi puuttua, mutta Simon Hinkler näytti käsimerkeillä järjestyksenvalvojille tornin kuuluvan osana juttuun).
 

Ilahduin kovasti bändin hyväntuulisuudesta lavalla ja vaikka rumpali soittikin aika perusjuttuja, oli eturivin osuus juuri sitä miltä The Missionin pitääkin kuulostaa. Kaikkinensa keikalla oli mittaa liki kaksi tuntia, ei mikään huono suoritus yli kuusikymppisiltä rokkareilta. Toivottavasti seuraavaa visiittiä ei kuitenkaan tarvitse odottaa 33 vuotta.

-Jyrki Witch